Tavoite blogilleni

Pitkän suunnittelun, vastusteluni ja saamattomuuteni vuoksi aloitan blogailuni vasta nyt. Tarkoituksenani on kirjoitella ajatuksiani, kokemuksiani ja näkemyksiäni eri asioista. Muunmuassa matkailuautolla matkailusta, koirista, valokuvauksesta ja varsinkin hyvistä ja erikoisista ruuista, sekä ruokapaikoista.
Ruokaan liittyvissä asioissa apunani toimii avopuolisoni Tiina, joka on ammatiltaan keittiömestari ja työskennellyt useita vuosia Suomen rajojen ulkopuolella eri maissa ja erilaisissa keittiöissä.
Koirapuolella uskoisin kirjoittelun keskittyvän Dogo Argentiinoihin ja agilityyn. Muita rotuja ja harrastusmuotoja väheksymättä. Agility siksi vahvana, että minulla on lajista yli 20 vuoden kokemus niin kipailijana, kuin kouluttajanakin. Nykyisin toimin pääasiallisesti vain kouluttajana.
Valokuvaus on aina ollut minua kiehtova harrastus, mutta kauheasta kikkailusta en ole kiinnostunut. Ennemminkin kaikenlainen tilanne kuvaus kiehtoo minua.
Koska kyseessä on ensimmäinen julkinen blogini, niin kommentit ja kehittämis ideat vastaanotetaan mieluusti.

maanantai 4. tammikuuta 2010

Treenit Hennan kanssa.

Ne on nyt sitten ensimmäiset tämän vuoden treenien pidot takana päin. Tai helpollahan minä pääsin, kun pääasiassa Henna vastasi treeneistä. Minä vain alussa juoksutin treenattaville hieman alku lämmintä helpohkolla radalla. Minusta on niin raskasta katsoa kun "hieman vanhemmat naiset" juoksevat kylmine lihaksineen treenien alussa. Heh Heh Hah Hahaaaaaaaaaaaa!!!
Ei vaiskaan! Nautin täysin rinnoin heidän juoksuttamisesta. Siinä ne lihakset lämpiävät kun liha saa kyytiä!!!!
Ainoa asia josta nautin treeneissä vielä enemmän on koko ryhmän edistyminen. On hienoa itse nähdä ja saada Hennaltakin kommentteja sekä kehuja ryhmän tämänhetkisestä tasosta ja hyvästä yhteishengestä. Suurimman kiitoksen kehuista luovutan ryhmälle. Minähän vain kiusaan heitä. Kiitokset myös tämän päivän treeneistä Hennalle.
Sitten huonompia uutisia.
Olen koko vuoden vaihteen kehunut kuinka Obi on hienosti toipunut TTA leikkauksesta. Eilen illalla tuli sitten hieman takapakkia. Käytin Obia ilta tarpeilla kävelemässä vajaat 10min. Lenkki meni loistavasti ja laitoimme Obin makuhuoneeseen lepäämään. Noin tunnin päästä laskimme sen syömään ja hitsi vie se kulki vain kolmella jalalla.
Kaikkein pahinta asiassa on se, että Obi kannattelee sitä tervettä taka jalkaa.
Tänään on myös alkanut aristaa voimakkaasti selkäänsä, joten oletettavasti oli eilinen lenkki liikaa ja selkä kramppasi. Tästä minua varoitettiinkin eläinlääkärin toimesta. En vain uskonut, että se tulisi noin nopeasti ja voimakkaana. No ei auta muu kuin lisätä lepoa ja koettaa varovasti venytellä sekä hieroa selkää. Kipulääkkeet sillä on jo ennestään käytössä leikkauksen vuoksi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti