Tavoite blogilleni

Pitkän suunnittelun, vastusteluni ja saamattomuuteni vuoksi aloitan blogailuni vasta nyt. Tarkoituksenani on kirjoitella ajatuksiani, kokemuksiani ja näkemyksiäni eri asioista. Muunmuassa matkailuautolla matkailusta, koirista, valokuvauksesta ja varsinkin hyvistä ja erikoisista ruuista, sekä ruokapaikoista.
Ruokaan liittyvissä asioissa apunani toimii avopuolisoni Tiina, joka on ammatiltaan keittiömestari ja työskennellyt useita vuosia Suomen rajojen ulkopuolella eri maissa ja erilaisissa keittiöissä.
Koirapuolella uskoisin kirjoittelun keskittyvän Dogo Argentiinoihin ja agilityyn. Muita rotuja ja harrastusmuotoja väheksymättä. Agility siksi vahvana, että minulla on lajista yli 20 vuoden kokemus niin kipailijana, kuin kouluttajanakin. Nykyisin toimin pääasiallisesti vain kouluttajana.
Valokuvaus on aina ollut minua kiehtova harrastus, mutta kauheasta kikkailusta en ole kiinnostunut. Ennemminkin kaikenlainen tilanne kuvaus kiehtoo minua.
Koska kyseessä on ensimmäinen julkinen blogini, niin kommentit ja kehittämis ideat vastaanotetaan mieluusti.

maanantai 18. tammikuuta 2010

Obin fysioterapiaa.

Eilen oli Obilla taas fysioterapeutin käsittely päivä. Ruottisen Marika tuli hieromaan ja jumppaamaan Obia. Samalla hierotutimme myös Heran. Hera on aina meillä ollessaan nauttinut hieronnasta, eikä tehnyt nytkään poikkeusta. Se lähes nukahti käsittelyyn, hyvä ettei alkanut kuorsaamaan.
Obi taas päätti tehdä asiasta äijämäisesti mahdollisimman hankalan. Taistellen loppuun saakka, niinkuin kuvasarjasta käy ilmi!

Aluksi tarkistettiin Obin liikkuvuus makupala jumpan avulla.


Sitten aloitettiin hieronta ja koiran rentouttaminen. Tässä vaiheessa Obi sitten aloittikin omat kommenttinsa.
Obi: Lääpi mitä lääpit, mutta minä en rentoudu!


Obi: No jos minä vähän päätä lasken, mutta kyljelleen en kyllä käy!


Obi: Minähän sanoin, että kyljelleni en mene!


Obi: Minä ihan pikkuisen huilaan, mutta turha yrittääkkään saada minua toiselle kyljelle!


Obi: Älä sitten kuvittele itsestäs Mintti liikoja. Minulla alkoi vain tulla makuuhaavoja toisella kyljellä olosta!


Sitten siirryttiin varsinaiseen venyttelyyn.
Obi: Kyllä totisesti on kireyttä kropassa, koska takajalkaa venytettäessä painuu väkisin silmäluomet yhteen!


Obi: Periksi en anna. En varmasti rentoudu, toinen kylki vain väsyi taas. Sitäpaitsi äijät ei ainakaan naisten käsittteeeelllllyyyynnnn nnnuuuukkkkaaahhhdddd...........!


Obi: Mitä hemmettiä oikein tapahtui? Sinä lopetit etkä kysynyt edes lupaani. Käsittämätöntä touhua. Kaikki lopetetaan kesken, mutta onneksi pysyin äijänä, enkä rentoutunut!


Obi: Jaaha sitten vielä alustan tasapainon tarkastus. Hei Mintti ne luumut sielä välissä ei ole tasapainossa, ne puoltaa oikealle!


Obi: No okei! Olet hyvä tyyppi Mintti. Teki se tosi hyvää. Saat pienet pusut kiitokseksi , jos lupaat tulla uudestaan hieromaan minua ja et kerro kylillä, että pussasin sinua!


Näin siis todistettavasti Obi pysyi äijänä koko käsittelyn ajan, tehden siitä erittäin hankalan. Heh!

Minäkin sain tänään luvan käyttäytyä törkeästi tästä päivästä eteenpäin. Vielä paperille painettuna. Siinä todistettiin, että minuun on rokotuksen muodossa pistetty sikailurokote!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti