Nyt on vuoden vaihteen lomautukset takana ja tämän vuoden ensimmäinen työvuorokierto ylittänyt puolenvälin. Yllätin itseni täysin ja aloin käydä kävellen töissä. Työ matkani on juuri sopivan mittainen, kun se on vain hieman vajaat 3,5km suuntaansa. Ei edes pakkanen haitannut kävelyä kunhan muisti pukeutua oikein ja eihän nyt -26,8 astetta vielä mitään kunnon pakkasta olekkaan.
Oli pitkästä aikaa uskomatonta huomata, kuinka ajatukset alkavat jylläämään, kun laittaa napit korviin, musiikin soimaan ja alkaa teputtamaan eteen päin.
Jotkut ajatuksista ovat aivan käsittämättömiä. Tässä muutama esimerkki: Viineistä erittäin paljon nauttivana, en kuitenkaan muista edes kuulleeni Hawajilaisista viineistä. Saari on kuitenkin tuliperäisen ravinteikas ja vuoren rinteitä riittää. Onkohan niitä viinejä edes?
Sitten tulevalle kesälle mietin jos jonkinlaisia matkailuauto reisuja, vaikka ei ole loma ajankohdasta mitään varmuutta.
Eniten kuitenkin on ajatuksissa meidän Obi poika. Onneksi se nyt kulkee lähes normaalisti neljällä jalalla. Liikkeestä kuitenkin huomaa, että selän jumit eivät ole kokonaan helpottaneet.
Kyllä muuten säikäytti silloin, kun Obi yhtäkkiä alkoi kulkemaan kolmella jalalla, pitäen tervettä takajalkaa ilmassa. Ensi viikolla olisi sitten tarkoitus lähteä kokeilemaan kävelyä vesijuoksumatolle Palokkaan.
Niin ja syötiin äsken Tiinan tekemiä naanleipiä ja chickenkormaa, mintturaithan kera. Nyt kylläisenä voin sanoa, että saisi aika monta ravintolaa läpi käydä, ennenkuin vastaan tulisi lähellekkään saman tasoinen chickenkorma.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti