Tavoite blogilleni

Pitkän suunnittelun, vastusteluni ja saamattomuuteni vuoksi aloitan blogailuni vasta nyt. Tarkoituksenani on kirjoitella ajatuksiani, kokemuksiani ja näkemyksiäni eri asioista. Muunmuassa matkailuautolla matkailusta, koirista, valokuvauksesta ja varsinkin hyvistä ja erikoisista ruuista, sekä ruokapaikoista.
Ruokaan liittyvissä asioissa apunani toimii avopuolisoni Tiina, joka on ammatiltaan keittiömestari ja työskennellyt useita vuosia Suomen rajojen ulkopuolella eri maissa ja erilaisissa keittiöissä.
Koirapuolella uskoisin kirjoittelun keskittyvän Dogo Argentiinoihin ja agilityyn. Muita rotuja ja harrastusmuotoja väheksymättä. Agility siksi vahvana, että minulla on lajista yli 20 vuoden kokemus niin kipailijana, kuin kouluttajanakin. Nykyisin toimin pääasiallisesti vain kouluttajana.
Valokuvaus on aina ollut minua kiehtova harrastus, mutta kauheasta kikkailusta en ole kiinnostunut. Ennemminkin kaikenlainen tilanne kuvaus kiehtoo minua.
Koska kyseessä on ensimmäinen julkinen blogini, niin kommentit ja kehittämis ideat vastaanotetaan mieluusti.

torstai 14. lokakuuta 2010

Obin toipuminen etenee.

14.10 Tänään Obi yritti toisen kerran kävellä leikatulla jalalla. Viime tiistaina (2pv. sitten) käveli käveli ensimmäisen kerran muutamia askelia. Tänään käveli noin 15m ja sitten turvallisemmalle kolmi jalka kululle. Itse polvi vaikuttaa oikein asialliselta, mutta sen alapuolella (olisiko nilkka) on vielä jonkin verran turvotusta, sekä komea mustelma.
No eiköhän tämä vielä iloksi tästä muutu. Pikkuhiljaa pystyy taas ajattelemaan muutakin kuin Obin vointia.
Agility ryhmälle tiedoksi! Olen jälleen kehitellyt teille hikoilun aihetta maanantaiksi pienen yllätyksen kera.
Lähettänyt klo
Tunnisteet: , , ,

1 kommentti:

  1. Anonyymi15. lokakuuta 2010 klo 11.12

    Jaahas, pitäiskö sitä jäädä viettämään Satun päivää kotiin vai tulla katsomaan yllätyksiä reeneihin?!?! t. Satu+Sanni :)

    VastaaPoista

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)