Päivä Krakovassa.

Tänään kävimme koko nelikko (koirat, Tiina ja minä) kiertelemässä Krakovan vanhassa kaupungissa, sekä juutalaiskortteleissa. Päivä sujui hienosti yhtä suurta ongelmaa lukuunottamatta ja se oli lämpö. Jo ennen klo 11 näytti lämpömittari yli 30 astetta. Linja-autossa, jolla menimme keskustaan koirien kanssa, oli varmuudella yli 40 astetta, eikä ilma vaihtunut yhtään. Jouduimme jäämään jo paljon suunniteltua aiemmin pois bussista, koska Obi kävi kuumuudesta ja kuonokopasta sekopäiseksi.
No eikun tossua toisen eteen, jotta pääsisisimme tavoitteeseemme Kazimierz- juutalaiskortteleihin.



Menomatkalla kuljeskelimme myös vanhan kaupungin läpi, missä pidimme pienen lounastauon.





Koirat otettiin hienosti vastaan terasseille ja jopa tuotiin vettä tarjoilijoiden toimesta.



Kuonokopat olivat näkyvästi mukana (roikkuivat taluttajien vyöllä) ja linja-autoissa sekä muissa julkisissa kulkuvälineissä ne ovat merkein osoitettu pakollisiksi kaikille koirille joten siellä ne olivat kiltisti kuonoilla.
Poliisit olivat ainoastaan uteliaita rodun suhteen, kun kuljimme pitkin poikin kaupungilla. Siis koirat ilman kuonokoppia.



Kyllä Krakovassa on hirveästi nähtävää. Kirkkoja, linnoja, puistoja ym. historiallisia nähtävyyksiä. Kaduilla on kaikenlaisia esiintyjiä ja kierrokset nähtävyyksille voi tehdä opastetusti golfkärryllä tai vaikkapa vossikalla.







Obi ja Hera varastivat kylläkin turistien huomioita liikkuessaan sulavasti ihmismassojen mukana. Tuli ihastelevia huutoja puolaksi, italiaksi ja ranskaksi ja monien turistien kameroihin tallentui meidän valkoiset hurmurimme.

Saatuamme päivän tavoitteet päätökseen, lähdimme kohti Clepardia campingiä ja siellä odottavaa autoamme.
Tässä vaiheessa alkoivat sitten ongelmat. Koirat alkoivat hyytymään lämmöstä, vaikka kuinka juotimme, annoimme jäätelöä ja kastelimme niitä. Matkaa leirintään oli vielä 4km ja lämmintä noin 31.8 astetta varjossa joten teimme päätöksen hypätä jälleen bussiin, vaikka niissä onkin helposti lähes 50 astetta lämmintä. Jo 5min ajon jälkeen alkoi Hera lyyhistymään bussin lattialle ja Obi käymään niin rauhattomaksi, että puri kielensä ja huulensa verille.
Tiinalla oli vaikeuksia saada Hera nousemaan pysäkillä bussin lattialta ylös. Heti ulkona kuonokopat pois ja hetkeksi koirat varjoon.



Siitä sitten Tiina lähti "sirosti sipsuttaen" (niinkuin 6,5h kaupunkikävelyn jäljiltä pystyi) koirien kasteluun leirintäalueelle ja minä vielä kipaisin kauppaan hankkimaan iltapalatarpeita.
Nyt on tilanne muuten tasaantunut, mutta Obi on saanut ilmeisesti lievän auringonpistoksen ja siitä johtuen ei nyt osaa rauhoittua kunnolla, vaan vahtii kaikkia ja pärisee koko ajan.
Olemme päätymässä jatkon osalta siihen, että huomenna siirrymme suoraan Zakopaneen, koska sinne luvataan vain hieman päälle 20 astetta lämmintä. Pääsevät koirat palautumaan kunnolla kuumuudesta. Yritämme sitten paluumatkalla tulla Krakovan Clepardiaan uudelleen ja sovittaa siihen kertaan Auschwitzin keskitysleirin ja Wieliczkan suolakaivokset. Tämä leirintäalue on ollut niin mahtava, että tänne palaa kyllä enemmän kuin mielellään.