Tavoite blogilleni

Pitkän suunnittelun, vastusteluni ja saamattomuuteni vuoksi aloitan blogailuni vasta nyt. Tarkoituksenani on kirjoitella ajatuksiani, kokemuksiani ja näkemyksiäni eri asioista. Muunmuassa matkailuautolla matkailusta, koirista, valokuvauksesta ja varsinkin hyvistä ja erikoisista ruuista, sekä ruokapaikoista.
Ruokaan liittyvissä asioissa apunani toimii avopuolisoni Tiina, joka on ammatiltaan keittiömestari ja työskennellyt useita vuosia Suomen rajojen ulkopuolella eri maissa ja erilaisissa keittiöissä.
Koirapuolella uskoisin kirjoittelun keskittyvän Dogo Argentiinoihin ja agilityyn. Muita rotuja ja harrastusmuotoja väheksymättä. Agility siksi vahvana, että minulla on lajista yli 20 vuoden kokemus niin kipailijana, kuin kouluttajanakin. Nykyisin toimin pääasiallisesti vain kouluttajana.
Valokuvaus on aina ollut minua kiehtova harrastus, mutta kauheasta kikkailusta en ole kiinnostunut. Ennemminkin kaikenlainen tilanne kuvaus kiehtoo minua.
Koska kyseessä on ensimmäinen julkinen blogini, niin kommentit ja kehittämis ideat vastaanotetaan mieluusti.

maanantai 20. syyskuuta 2010

20.-23.8. Santalahti, Kotka.

20.8 Saimme pitkästä aikaa yhteisen vapaan viikonlopun Tiinan kanssa. Itseasiassa meillä on pidennetty viikonloppu, koska maanantaikin on vielä vapaata.
Ajelimme illasta Santalahden leirintäalueelle Kotkaan. Perillä olimme vasta hieman ennen klo 21. Onneksi tiesimme entuudestaan, että perillä ei auton leirintään menisi juurikaan aikaa. Lähes kaikki paikat kun ovat ns. läpiajettavia paikkoja ja erittäin tasaisia.
Käydessämme ilmoitautumassa vastaanotossa, saimme kuulla seuraavana päivänä saapuvasta Urugualaisesta opiskelija ryhmästä. Onneksi vain reilut 200 arkkitehtiopiskelijaa, teltta majoituksella.

21.8 Aamusta lähdimme kauppa-asioille Kotkan keskustaan. Päätimme myös katsastaa keskustan torielämää ja muutenkin tutustua kaupunkiin.
Jos jonkun suomalaisen kaupungin ydinkeskusta on hankala paikallistaa, niin se on ehdottomasti Kotka. Lauantaitorikin oli 60% kirpputori, joten sieltä ei paljon viikonloppuevästä löytynyt. Viereisestä kauppakeskuksesta onneksi löysimme kaiken tarpeellisen ruokatavaran. Iltapäivällä alkoi tori ja koko keskusta olla jo todella hiljainen, vaikka sää oli aurinkoinen. Kävelimme koirien kanssa pienen lenkin keskustassa ja vastaamme tuli kokonaista 10 ihmistä. Jotenkin Kotkasta jäi keskustan osalta hyvin kuollut vaikutelma. Ehkä vain olimme vääränä päivänä liikkeellä.
Leirintäalueelle palattuamme oli osa Urugualaisista jo saapunut paikalle. He olivat paketti ja tila-autoilla liikkeellä ja majoituivat kahden hengen teltoissa. Eli kun kaikki olisivat saapuneet, niin telttoja pitäisi olla pystyssä yli 100 kpl.
Käytyämme koirien kanssa kunnon lenkillä lähdimme saunomaan Tiinan kanssa. Oli hieman suurehko sauna kahdelle hengelle, kun siellä olisi yhtäaikaa pystynyt saunomaan vaikka 20 henkeä. Viilulla käydessämme näimme komean noin 300 metsähanhen parven lentävän ylitsemme ja terassilla päivysti lähes nyrkin kokoinen sammakko. Hieman ihmettelimme hanhien aikaista etelään päin menoa, sillä näimme viikonlopun aikana lähes 1000 kpl etelään päin lentävää hanhea.
Illasta nautimme automme markiisin alla istuen, juoden hyvää punaviiniä ja seuraten Urugualaisten tohinaa. Alueella netti toimii vastaanottorakennuksen läheisyydessä, nuoret asettautuivat sinne myöhään illalla läppäriensä kanssa, osa terassille tai sisälle ja osa rakennuksen seinustoille. Lähes kaikilla oli kuulokkeet päässä, joten oletimme heidän pitäneen yhteyttä kotimaahansa netin kautta.
Täytyy kiitos antaa Urugualais nuorille käyttäytymisestä. Osasivat juhlia hiljaa ja tyylikkäästi, vaikkakin naisten vessan olivat kuulemma saaneet järkyttävään kuntoon. Eli edellisestä päätelmä ase urheilusta: Pitkäpiippuisella on helpompi osua!!!!!

22.8 Aamusta nukuimme pitkään kuin koiran pennut. Aamupalan jälkeen lähdimme kiertämään Tiinan, Obin ja Heran kanssa läheisen vaellusreitin.




Reitti lähtee aivan leirintäalueen laidalta, kulkien välillä pitkän matkaa merenranta kallioita pitkin.






Vaellusreitin kulkee reippaasti 1,5 tuntiin, mutta me nautimme rantakallioilla kauniista päivästä kera auringon ja seuraamalla onkikilpailua.


Koirat olivat elementissään, kun niitä pystyi välillä pitämään irrallaan.

Alkuillasta otimme Tiinan kanssa oikein totisesti yhteen. Välillähän pitää kaapin paikka selvittää ja tällä kertaa se tehtiin minigolfissa. Peli sujui leppoisasti välillä mailalla maahan hakaten, hampaita kirskuttaen ja voimasanoja käytten. Kierroksen jälkeen tuloksista selvisi, että mestari oli #¤&%"%¤#"(!.
Myöhään illasta alkoi hieman ripsimään vettä ja tuulemaan navakammin, joten päätimme vetäytyä sisälle autoon lueskelemaan. On vain hieman huono yhdistelmä lukemiselle päivä ulkona, lämmin asuntoauto ja sateenropina auton kattoon. Uni tuli ennenkuin arvasimmekaan.

23.8 Onpahan pirteä olo mahtavasti nukutun yön jälkeen. En ole varmaan seitsemään vuoteen nukkunut kahtena peräkkäisenä yönä yli 9 tuntia. Yleensä yöuneni on noin 5-6 tuntia ja sekin useammassa jaksossa, mutta onneksi olen oppinut loikoilemaan sängyssä, jos vain aikataulu sen sallii. Aamutoimien jälkeen aloitimme leirin purkamisen ja kotiin lähdön valmistelun.
Kotimatkalla päädyimme Santalahden leirintäalueesta yhteiseen mielipiteeseen. Paikka on erittäin siisti, mökkejä on runsaasti, palvelut riittävät, mutta meidän mieleen paikka on ehkä hieman liian fiini. Liekkö vieressä oleva golf kenttä korostaa tunnetta. Paikka on tämän kesän ainoa, jossa ei kenenkään kanssa tullut tutustuttua. Tosin saattaahan meidän pikku fifit hieman rajoittaa tutustumis halukkuutta. Paikkaa voi kuitenkin hyvillä mielin suositella matkailijoille, golffareille ja vaellusreitti on koiralliselle matkailijalle palkkää plussaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti