New York - Islanti

Osa 3.

17.10.2011 Tänään suuntasimme aamusta metrolla Canal Streetin asemalle, mistä nousimme Chinatowniin. Siellä Tiina oli hieman ihmeissään, kun paikka ei ollutkaan enään entisenlainen. Alueena Chinatown on laajentunut kovasti, mutta sellaista entisajan säpinää ei sieltä enään löytynyt. Hetken käveltyämme saavuimme Pikku-Italiaan. Chinatown on lähes kokonaan nielaissut italialaisalueen sisäänsä. Pikku-Italia on oikeastaan lähinnä yksi risteys ja siitä joka suuntaan lähtevät kadut. Itse risteyksessä sitten onkin kuuluisia ravintoloita ja kahviloita useampia. Samoin niiden henkilökunta oli varsin italialaistyylisesti pukeutunut.















Päätimme nauttia aamupäivä kahvit erään ravintolan terassilla, samalla seuraillen ohi kulkevia ihmisiä. Silmiinpistävää oli aasialaisten vähäisyys ohi kulkijoissa. Vaikka heidän alue on nykyään ympäröinyt koko Pikku-Italian, niin itse italialaisalueella heitä ei juurikaan näkynyt.
Ohi kulki myös perinteisistä mafia elokuvista tuttuihin pukuihin pukeutuneita miehiä. Heidän asusteet eivät jättäneet epäselväksi kainalossa pullottavaa esinettä, mikä ei suinkaan ollut lompakko. Pääasiallisesti paikalliset olivat erittäin tyylikkäästi pukeutuneet ja käyttäytyivät todella korrektisti.

Kahvit nautittuamme, jatkoimme matkaa syvemmälle Chinatownin kaduille. Etsimme paikallista toria, missä voisimme tutustua heidän erikoisiin ruoka-aineisiin. Aikamme etsittyä löysimmekin erään kauppahalli tyyppisen torimarketin, missä myytiin sitten ihan mitä vain. Sammakoista sonniin ja kultakaloista nuudeleihin ja kaikki pienemmät taatusti tuoreita, koska olivat vielä elossa.






























































Yllä olevat kuvat ovat siis ruokatiskiltä.
Voitte vain kuvitella millainen hajumaailma liikkeessä sisällä oli, mutta kauppa kävi jatkuvana virtana.

Ihmetyksestä selvittyä jatkoimme matkaa. Tutustuimme muutamaan rihkamakauppaan ja katselimme Chinatownin ravintoloiden tarjontaa. Totesimme kuitenkin hintatason yllättävän korkeaksi verrattuna yleiseen hintatasoon Manhattanilla. Päätimme siis hypätä metroon ja suunnistaa Madison Square Parkiin. Sieltä pitäisi löytyä yksi New Yorkin suosituimmista hampurilaispaikoista, Shake Shack.





























Puiston kulmalle päästyämme, meitä vastaan luikerteli pitkä jono. Hampurilaispaikka oli siis näin suosittu. Se oli iso kioski ja sen ympärillä pöydillä varustettuja istumapaikkoja monta sataa. Nimeltään paikka on Shake Shack. Sieltä sai myös muutakin kuin hampurilaisia. Homma toimi nopeasti. Ensin jonotus luukulle, missä tehtiin tilaus. Sieltä annettiin värinällä oleva hälytin mukaan ja kun se alkoi noin 20min päästä väristä oli annokset noudettavissa toiselta luukulta. Hinnastossa oli omat annokset myös koirille, jotka olivat tervetulleita paikkaan.










































Madison Square Park sijaitsee monestakin elokuvasta tutuksi tulleen Flatiron Building rakennuksen vieressä. Flatironin edessä olevaan isoon risteykseen on tehty suuria muutoksia. Kaikki keskimmäiset ajoradat on poistettu käytöstä ja niiden tilalle on tehty aurinkovarjoilla varustettuja tuoliryhmiä. Mikäs siinä sitten on keskellä risteystä istuskella eväitä syöden ja katsella liikenteen vilinää, sekä ihailla Flatiron Buildingia.























Kello käy ja taas oli lähdettävä eteenpäin, nyt onneksi vatsa täynnä. Seuraavaksi suuntasimme Broadwaytä pitkin Empire State Buildingiin.

Tavoitteemme siis oli tuo oikean reunimmainen rakennus ja siellä tuo hieman tummempana näkyvä rinkula heti piikin alapuolella. Normaali alempi näköalatasanne on tuossa heti katulyhdyn yläpuolella, missä neliömäinen osuus rakennuksesta päättyy.
Hisseille ei ollut juurikaan jonoa, kuin vasta viimeiseen hissiin ennen alempaa nälöalatasannetta. Meille kuitenkin vinkattiin, että viimeiset muistaakseni 7 kerrosta voi nousta myös rappusia kävelemällä. No sehän piti kokea ja eikun kuntoilemaan. Reidet happea huutaen ohi jonojen alemmalle näköalatasanteelle.
















Alempi näköalatasanne oli varsin suuri ja näkymät olivat hulppeita.
















Tämä ei kuitenkaan meille riittänyt vaan nousimme hissillä vielä niin korkealle kuin mahdollista. Seuraava ja samalla ylin näköalatasanne oli läpimitaltaan vain reilun 10m. Ikkunat oli ilmeisesti pleksillä päällystetty ja umpinaisessa tilassa melko lämmintä.













Olihan siellä tosi hienoa käydä, mutta toisaalta ei sieltä yhtään kauemmaksi nähnyt, kuin alempaa ja toiset rakennuksetkin näyttivät jo paljon pienemmiltä. Tämän tasanteen yläpuolella on enään ukkosenjohdattimia ja erilaisia antenneja. Mitään sisätilaa siellä ei enään ole.
















Empire State Buildingin huipulta näytti Manhattanin eteläkärki melko vaatimattomalta. Oikealla näkyy Hudsonriver johon se matkustajakone teki onnistuneen pakkolaskun ja sen takana on New Jersey, missä ajetaan toivottavasti vuonna 2014 F1 kilpailu katuradalla.












Toisella puolella näkyy Brooklyn ja välissä oleva joki on East River.
















Empirestä matka jatkui shopailemaan Times Squaren läheisyyteen ja siitä sitten itse Times Squarelle. Hieno kokemus olla siellä kun ilta alkoi pimenemään ja kaikki neonvalot alkoivat korostumaan.
















Lähellä oli myös katu mikä on täynnä eri teatteria.
















Ihmisiä rupesi kerääntymään Times Squarelle sankoin joukoin illan edetessä.

















Meillä alkoi pitkä päivä jo painamaan jaloissa ja päätimme lähteä metrolla asunnollemme syömään, sekä keräämään voimia seuraavan päivän rientoihin. Vasta kun oli suihkussa käynnyt ja saanut hieman syötyä, tajusi kuinka väsynyt olikaan. Väsymystä ei vain ehdi huomaamaan, kun on niin paljon ihmettelemistä Manhattania sinne tänne kierrellessä.