Tavoite blogilleni

Pitkän suunnittelun, vastusteluni ja saamattomuuteni vuoksi aloitan blogailuni vasta nyt. Tarkoituksenani on kirjoitella ajatuksiani, kokemuksiani ja näkemyksiäni eri asioista. Muunmuassa matkailuautolla matkailusta, koirista, valokuvauksesta ja varsinkin hyvistä ja erikoisista ruuista, sekä ruokapaikoista.
Ruokaan liittyvissä asioissa apunani toimii avopuolisoni Tiina, joka on ammatiltaan keittiömestari ja työskennellyt useita vuosia Suomen rajojen ulkopuolella eri maissa ja erilaisissa keittiöissä.
Koirapuolella uskoisin kirjoittelun keskittyvän Dogo Argentiinoihin ja agilityyn. Muita rotuja ja harrastusmuotoja väheksymättä. Agility siksi vahvana, että minulla on lajista yli 20 vuoden kokemus niin kipailijana, kuin kouluttajanakin. Nykyisin toimin pääasiallisesti vain kouluttajana.
Valokuvaus on aina ollut minua kiehtova harrastus, mutta kauheasta kikkailusta en ole kiinnostunut. Ennemminkin kaikenlainen tilanne kuvaus kiehtoo minua.
Koska kyseessä on ensimmäinen julkinen blogini, niin kommentit ja kehittämis ideat vastaanotetaan mieluusti.

keskiviikko 17. maaliskuuta 2010

Taas huolia murheita.

Hyvin alkanut viikko menee taas päin per...tä. Maanantaina oli viikonlopun saunanrakennus talkoiden onnistumisen johdosta hieno fiilis. Fiilistä kohotti vielä erinomaisesti onnistuneet agility treenien pito. Ohjaajat saivat koirat kulkemaan varsin mainiosti. Oli myös hienoa huomata, että ohjaajat alkavat tehdä huomaamattaan ohjauksia mitkä eivät vielä joulun tienoissa onnistuneet kuin metrisen rautalanka mallin kanssa. Hienoa!!!!!
Siihen se ilo sitten loppuikin. Obi alkoi ontumaan oikeaa takajalkaansa sunnuntai illasta levon jälkeen. Maanantaina tilanne ei parantunut yhtään ja tiistaina näkyi varpaiden alueella selvää turvotusta. Obi ei anna varpaiden koskea maahan juuri lainkaan, vaan pomppii pelkästään joulukuussa leikatulla jalalla takapään osalta. Sain ajan OTSOon ensi tiistaille. Toivotaan, että koiran muut paikat kestävät siihen saakka. Todennäköisesti oikean takajalan nivelrikko varvas on taas ärtynyt, kun hanki on kovettunut hieman ja vääntää rajummin varvasta. Toivottavasti selviämme jälleen kortisoni piikillä.





Näin hienosti meillä jo meni pulverilumen aikana!
Lähettänyt klo
Tunnisteet: , ,

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)